Ympäristökriisit, kuten ilmaston lämpeneminen ja luontokato vaikuttavat niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteemme monella eri tavoin. Vaikutukset voivat olla suoria esimerkiksi pandemioiden tai sään ääri-ilmiöiden kautta, tai ne voivat olla välillisiä, jolloin ne saavat aikaan esimerkiksi eriarvoistumisista ja ilmastopakolaisuutta vaikuttaen niiden kautta laajasti myös mielen hyvinvointiin.
Tämän lisäksi merkittävän riskin mielenterveydelle luo ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvän stressin ja ahdistuksen lisääntyminen. Ilmastonmuutos ja ympäristön heikkenevä tila luovat erityisesti nuorille tulevaisuuden suunnitteluun monia epävarmuuksia.
Vuonna 2021 julkaistussa laajassa kansainvälisessä kyselyissä jo 75% nuorista kertoi, että tulevaisuus pelottaa, ja 81% ajatteli ihmiskunnan epäonnistuneen planeettamme suojelussa. Suomalaisnuorista puolestaan 42% kertoi epäröivänsä lasten hankkimista ilmastokriisiin liittyvien huolten vuoksi.
Tilanne ei kuitenkaan onneksi ole toivoton. Konkreettiset ympäristötoimet ja kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka kun tutkimusten mukaan helpottavat myös nuorten ympäristöahdistusta.
Hillitsemällä ilmaston lämpenemistä ja luontokadon laajuutta voimme vaikuttaa myös ympäristökriisien luomiin uhkiin mielenterveydelle. Kestävä ja vastuullinen ilmastopolitiikka on siis myös vaikuttavaa mielenterveyspolitiikkaa.
Katri Savolainen
Psykologi, PsT, Keski-Suomen aluehallituksen jäsen,
Eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 21.12.2022