Globaali koronapandemia on paljastanut, miten haavoittuvaiset ulkomaisten kausityöntekijöiden liikkuvuuteen perustuvat työmarkkinat ovat. Kaikki Euroopan maat, myös Suomi, ottavat nyt nopealla aikataululla käyttöön erilaisia toimia vastatakseen esimerkiksi maa-, metsä- ja kalatalouden akuuttiin työvoimatarpeiseen.

Saksa pyörsi huhtikuun alkupuolella aiemman päätöksensä sulkea rajansa kausityöläisiltä. Nyt sinne lennätetään tuhansia työntekijöitä Itä-Euroopasta.

Suomessa on käynnistetty valtakunnallinen Kausitöitä -rekrytointikampanja, jonka tarkoituksena on koota yhteen huoltovarmuutemme kannalta keskeisten alojen työnantajia ja maatalousyrittäjiä sekä ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi lomautusten tai kesätöiden peruuntumisen vuoksi työn tarpeessa.

Kriisin pitkittyessä alkutuotannon työvoimapulaan ja maatalouden toimitusketjuihin liittyvät haasteet voivat alkaa näkyä myös ruokakauppojen hyllyillä.

Työvoimapula ei koske vain Suomea. Esimerkiksi Espanjassa, joka on yksi EU:n suurimmista hedelmien ja vihannesten viejämaista, on suuria vaikeuksia. Kausityötä tekevien marokkolaisten määrä on romahtanut alle puoleen, kun maiden rajakäytäntöjä on koronan vuoksi tiukennettu.

Tilanne on vaikea myös niille työntekijöille, joiden perheiden toimeentuloa liikkuvuuteen liittyvät rajoitteet uhkaavat.

Moni myös pelkää koronaviruksen tarttumista matkalla kotimaasta työpaikalle ja ovat perustellusti huolissaan siitä, miten heidän kotiinpaluunsa voidaan taata työrupeaman päätyttyä. Epävarmuus epidemian kestosta jatkuu todennäköisesti useita kuukausia.

Kausityöntekijöiden liikkuvuuteen nojaavat kansainväliset työmarkkinat ovat ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, johon tarvitsemme pitkäjänteisiä ja systemaattisia ratkaisuja.

Nyt Euroopassa kansallisesti päätettävät nopeat korjaustoimet ovat vain epidemian vaatimaa ensiapua ja tekohengitystä. Perimmäinen ongelma on järjestelmä, joka kannustaa palkkaamaan kausitöihin edullista ulkomaista työvoimaa.

Työnantajan on turvattava katteensa ja toimeentulonsa sekä pärjättävä kilpailussa muiden alansa toimijoiden kanssa. Näistä syistä on syntynyt kahden tason työmarkkinat, jotka ovat erityisen haavoittuvat kansainvälisessä kriisissä, kun kotimainen työvoima ei porkkanoista ja kampanjoista huolimatta liiku toivotulla tavalla joustavasti toimialojen välillä.

Kausityötä-kampanjan kaltaiset toimenpiteet ovat tässä poikkeustilanteessa tarpeellisia huoltovarmuutemme turvaamiseksi. Työhakemuksia on tullut jo tuhansia.

Rekrytointipäätökset kuitenkin seisovat, sillä yrittäjät odottavat yhä hallituksen linjauksia ulkomaisen työvoiman maahanpääsystä, ennen kuin he uskaltavat sitoutua nyt tarjolla oleviin, Suomessa jo asuviin työntekijöihin.

Mitä pidemmälle kevääseen ratkaisuja lykätään, sitä suuremmiksi alkutuotannon ongelmat ehtivät muodostua. Kausityöntekijöiden palkkaamiseen liittyviä päätöksiä tarvitaankin nyt heti sekä työnantajilta että maamme hallitukselta.

Emilia Lakka
vpj. Keski-Suomen Vihreät

Tuija Mäkinen
maakuntahallituksen jäsen (vihr.)
Jyväskylä

[Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 1.5.2020]