Hannele Vestola

Keski-Suomi nojaa vahvasti biotalouteen ja metsien hyödyntämiseen. Erilaisten biotuotteiden kirjo ja käyttömahdollisuudet ovat jo nyt suuret, ja lisää voidaan kehittää määrätietoisella tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla, mikä avaa paljon mahdollisuuksia.

Metsähakkuiden ilmastovaikutuksista on kiistelty paljon: on väitelty siitä, mikä merkitys Suomen metsäluonnolla ja maanmuokkauksella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaavaillut hakkuumäärien lisäykset ja maan muokkaus avohakkuiden yhteydessä leikkaavat alan johtavien tutkijoiden mukaan voimakkaasti hiilinieluja ja lisäävät kokonaispäästöjämme. Metsä kasvaa tietenkin takaisin, mutta ilmastonäkökulmasta liian myöhään. Maan muokkaus aiheuttaa myös haitallisia valumia vesistöihin ja muuttaa vesitasapainoa varsinkin turvemailla.

Ilmastonmuutos on jo täällä ja tulee vaikuttamaan elämäämme yhä konkreettisemmin. Tekosyiden aika oikeiden toimien lykkäämiseksi on ohi. Emme voi piiloutua isojen saastuttajamaiden selkien taakse. Kiina ja Intia ovat kehittämässä kovaa kyytiä omaa puhtaan energian tuotantoaan, ja Yhdysvaltain takapakki lienee väliaikaista ja on osin näennäistä; osavaltiot tekevät jo nyt omia edistyksellisiä ratkaisujaan.

Suomen on oltava eturintamassa ja käännettävä tilanne näkemällä tulevaisuuteen ja käyttämällä metsiä vastuullisesti niin, että saavutetaan paras mahdollinen taloudellinen hyöty samalla ilmastoa ja luontoa varjellen. Metsätalous voi olla yhtä aikaa sekä kestävää että taloudellisesti tuottoisaa. Jatkuva kasvatus siihen sopivilla alueilla on molempia ja on todettu jopa monin paikoin tasaikäiskasvatusta tuottoisammaksi.

Yksi ongelma on, että metsäteollisuutemme pohjautuu tällä hetkellä valitettavasti yhä liikaa alhaisen jalostusarvon tuotteisiin. Matalan jalostusasteen teollisuus nielee valtavasti raaka-ainetta, jota metsät eivät pysty seurauksitta loputtomasti tuottamaan.

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on vakava huolenaihe ilmastonmuutoksen ohella. Suomessa on yli 800 uhanalaista metsälajia, ja yli sata on jo hävinnyt. Metsäluontotyypeistä 70 prosenttia on uhanalaisia. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on jatkunut edelleen.

Metsätaloudessa on panostettava arvokkaan suomalaisen puuraaka-aineen mahdollisimman tuottavaan hyödyntämiseen. Yritysten ja julkisen sektorin on suunnattava tutkimus- ja tuotekehitystoimintansa innovaatioihin, joilla raaka-ainetta jalostetaan yhä pidemmälle muun muassa muoveja korvaaviksi tuotteiksi, kangaskuiduiksi, kemikaaleiksi ja rakentamiseen. On siis panostettava tuotannon laatuun, ei määrään.

Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on tärkeää lisätä myös hiilen varastointia. Esimerkiksi puurakentamisessa hiili sitoutuu pois ilmakehästä jopa sadoiksi vuosiksi. Metsänhoidossa tarvitaan rakenteellista ja toiminnallista uudistumista, johon monet rohkeat yrittäjät ovat jo ryhtyneet. Tässä heillä on tukenaan monitieteinen tutkimus, jonka tuloksiin nojautuen on hyvä lähteä kehittämään kestävää ja kannattavaa maa- ja metsätaloutta ja niihin pohjaavaa teollisuutta.

Hannele Vestola
metsänomistaja
maakuntavaltuutettu
kunnanhallituksen 2. vpj.
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa

[Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidesivulla 29.11.2018]