Maakuntavaltuuston Vihreän ryhmän puheenjohtajan Hannele Vestolan puhe Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 16.11.2018. Kuva: Nico Holmberg
Talousarvion yhteydessä puhumme maakuntamme kehittämisestä. Esiin on noussut kasvun esteenä huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Samaan aikaan meillä on edelleen melko korkea työttömyys, vaikka se onkin helpottunut korkeasuhdanteen aikana. Työvoiman saatavuutta on helpotettava erityisesti kehittämällä te-toimistojen käytäntöjä ja auttamalla työttömiä takaisin työmarkkinoille tai oikeiden palveluiden piiriin. Avainasemassa työvoiman saatavuudessa on koulutus, jonka resursseista on meidän kaikkien päättäjien pidettävä huolta. Keski-Suomen ely-keskus helpotti kesäkuussa työperustaisen oleskeluluvan saamisen ehtoja maahanmuuttajille. Tämä tapahtui nimenomaan yrittäjien toiveesta ja oli järkevä ratkaisu kaikkien kannalta.
Liiton toiminnassa vaikuttaminen ja edunvalvonta tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa, jonka eteen on tehty hyvää työtä. Maakuntajohtaja kertoi uusista osallistavista toimintatavoista ja avoimuudesta, jota vihreä ryhmä arvostaa. Ilmasto-ohjelman luominen oli tästä erinomainen esimerkki.
Ilmastonmuutoksen konkretisoituminen on saanut viimein koko maailman miettimään, miten voimme vähentää hiilipäästöjä ilmakehään ja samalla sitoa entistä enemmän hiiltä maaperään ja biomassaan. Euroopan ja Suomen on näytettävä tässä suuntaa. Suomi ei ole tällä hetkellä kärkirintamassa, sinne meidän on noustava.
Avainasemassa ovat päästötön tai mahdollisimman vähäpäästöinen energiantuotanto ja liikkuminen, ilmastoystävällinen ruoan tuotanto ja maankäyttö, kulutuksen vähentäminen ja kiertotalous. Suomella on erityisen suuri rooli hiilen sidonnassa. Mauri Pekkarinen esitteli itse piirtämänsä kaavion luonnontieteellisen hiilinielun kasvamisesta tulevaisuudessa, vaikka suunniteltu hakkuiden lisäys toteutettaisiin. Pekkarisen kaavio perustui metsien luontaiseen kasvuun. Kaaviossa ei ollut huomioitu lainkaan sitä, miten hiilitaseeseen vaikuttaa se, jos suuri osa hakattavasta puusta päätyy lyhytaikaisiin tuotteisiin tai polttoon, jolloin hiili vapautuu nopeasti ilmakehään, ei myöskään sitä, miten maan muokkaus vapauttaa hiiltä maaperästä ilmakehään. Kangasmetsien maaperään on sitoutunut reilusti enemmän hiiltä kuin biomassaan, ja soihin viisinkertaisesti.
Tämä ja muut metsien avohakkuisiin ja turpeen käyttöön liittyvät haitat kuten vesistövalumat ja luonnon monimuotoisuuden vaarantuminen on otettava vakavasti huomioon, kun mietitään Keski-Suomen tulevaisuuden painotuksia. Puun ja turpeen poltto ei myöskään hiilipäästöiltään ole sen ilmastoystävällisempää kuin kaikkien parjaama kivihiili. Eilen julkaistun Luken metsäinventaarion mukaan keskisen Suomen maakuntien alueella hakkuumäärät ovat olleet jo nyt lähellä suurinta puuntuotannollisesti kestävää tasoa. Luke toteaa, että hakkuumahdollisuusarvioissa ei ole otettu huomioon Suomen metsille asetettavaa hiilinieluvelvoitetta, jonka tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta.
Nämä asiat ymmärretään nyt laajasti maailmalla ja Euroopassa, ja toki me ymmärrämme ne myös täällä Keski-Suomessa. Kivihiilestä on luovuttava ja samalla sen päästöoikeudet mitätöitävä. Puu on käsitettävä arvokkaaksi raaka-aineeksi, josta pyritään jalostamaan korkean osaamisen tuotteita korvaamaan vaikkapa muovia ja puuvillaa sekä rakentamiseen. Siinä avainasemassa on puuaineksen laatu, jossa ammattilaisten mielestä on toivomisen varaa. Panostetaan aidosti puhtaaseen energiantuotantoon ja älykkäisiin varastointi- ja jakelumenetelmiin ja kehitetään erityisesti biokaasun hyödyntämistä, koska se on meillä Keski-Suomessa luontainen vahvuus. (Meillä kaikilla lienee yhteisymmärrys tästä, että tämä on oikea suuntaus, johon metsätalousstrategiamme tulee perustua. Meillä on täällä paikalla nuorisovaltuusto, ja nämä asiat koskevat ennen kaikkea teidän tulevaisuuttanne.
Toivotaan, että maakunnan kehittämiseksi tarpeellinen, toimiva lainsäädäntö saadaan valmiiksi ja hyväksyttyä valtiotasolla. Kiitämme viranhaltijoita hyvin valmistellusta talousarviosta ja vaikuttamissuunnitelmasta.