Vihreät kritisoivat kaupan suuryksiköitä

Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on Google+0

Konnevedelle tänään perjantaina 3.5. kesäkokoukseensa kokoontuneen maakuntavaltuuston esityslistalla keskeisin kohde oli 4. vaihemaakuntakaava (vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittuminen ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne, virkistys- ja matkailualueet sekä puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet.)

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jäi yksin kritisoidessaan kyseistä vaihekaavaa ja siitä erityisesti keskeisintä kohdetta, vähittäiskaupan suuryksikköjä ja niiden sijoittumista. Vihreä ryhmä olikin ainoa, joka piti päätöksen kohteena olevasta vaihemaakuntakaavasta ryhmäpuheenvuoron.

Ryhmämme esiintyminen ja toiminta maakuntavaltuustossa oli aktiivista ja asiallista. Uskon, että annoimme uudelle valtuustolle paljon hyviä virikkeitä. Monet kiittivät ryhmäpuheenvuoroamme.

Jukka Ammondt

Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä pitää nyt esillä olevaa 4. vaihemaakuntakaavaa pääosin onnistuneena, mutta se tarjoaa myös syitä kritiikkiin.

Kiitoksen ansaitsee erityisesti virkistykseen liittyvä suunnittelu, joka myös luonto- ja kulttuurimatkailun kannalta avaa koettavaksi maakuntamme luonnon monipuolisuuden ja sen kauneuden. Virkistysalueiden verkostojen ja reitistöjen suunnittelu on onnistunutta ja maisema- ja ympäristöarvojen säilyttämiseen on kiinnitetty huomiota.

Vaihemaakuntakaavaan on merkitty monipuolinen virkistysreitistö. Se kehittäminen on kunta- ja maakuntarajat ylittävä työ, ja sen tuloksena Keski-Suomeen voitaisiin toteuttaa lappilais- tai keskieurooppalaistyylinen vaellus- ja maastopyöräilyreittien verkosto. Näin vahvistettaisiin olemassa olevaa matkailuyrittäjyyttä. Osittain reitistö on jo olemassa, mutta se vaatii kuntien ja muiden yhteisöjen huolenpitoa: kunnostamista myös kesäkäyttöön soveltuvaksi, yhtenäisiä opasteita ja ajantasaisia karttoja. Myös kuntien kaavoittajien tulee nähdä virkistysreittien merkitys ja jättää riittävät suojavyöhykkeet kaavoittaessaan esimerkiksi uusia maanottoalueita.

Yleisenä huomiona vihreiden valtuustoryhmä korostaa kriittistä näkökulmaansa vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutuksia koskevaan taulukkoon (kaavaselostuksen sivulla 38). Keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset sekä vähittäiskaupan suuryksiköt eivät mielestämme suinkaan tarjoa pelkkiä myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, tasa-arvoon, eikä myös alue- ja yhteiskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen ja liikenteeseen. Mielestämme kaupan suuryksiköiden rakentaminen vaarantaa mm. lähikauppapalvelujen saatavuutta ja eriarvoistaa kuntien väestöä. Suuret kauppakeskukset ovat muuttumassa yhä enemmän viihtymiskeskuksiksi, joissa ihmisen vapaa-aikaa pyritään hallitsemaan kokonaisvaltaisesti ja kulutuskeskeisesti.

Suuret kauppakeskukset eivät voi tarjota ihmiselle sitä henkiseen hyvinvointiin liittyvää elintärkeätä  psykofyysistä elpymistä, jonka ihminen voi kokea luonnossa liikkuessaan ja luonnonääniä kuunnellessaan, vastakohtana se monenlainen stressaava melu – liikenteestä alkaen – jolle nykyihminen joutuu yhä enemmän altistumaan.

Kaupallisen palveluverkon yksittäisistä kohteista erityistä kritiikkiä saa vihreiden ryhmältä osakseen Eteläportin alue. Eteläportti on saanut ca-merkinnän, eli se on “keskustatoimintojen alakeskus”, kun taas sen naapurissa lähempänä Jyväskylän keskustaa oleva Keljonkeskus on saanut merkinnän “km”, ja tällä merkinnällä puolestaan tarkoitetaan “seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan aluetta, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle” (s.41). Eteläportti on monessa suhteessa erikoinen kummajainen ca-merkinnän saaneiden kohteiden joukossa, joita on kahdeksantoista.

Eteläporttia lukuun ottamatta kaikki muut ca-kohteen ovat jo olemassaolevia keskuksia, kuten sivulla 20 olevasta luettelosta käy ilmi: Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Lievestuore, Laukaan keskusta, Kuhmoisten, Muuramen, Petäjäveden, Suolahden, Toivakan, Hanlasalmen keskustat jne. Eteläportti sitä vastoin on kaukana Jyväskylän keskustasta, ja sille annettu asema keskustatoimintojen alakeskuksena yllättää myös massiivisuutensa suhteen:

Eteläportin yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on peräti 35 tuhatta neliömetriä, joka erottuu mammuttimaisena muista ca-merkinnällä varustetuista kohteista. Toisaalta voidaan Eteläportin kohdalla myös hyvällä syyllä kysyä, tukevatko Eteläporttiin aiotut kaupan suuryksiköt olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja edistävätkö ne näin maakuntakaavan tavoitteita kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sujuvuudesta. Voidaan hyvällä syyllä myös kysyä, miksi Eteläporttiin on suunniteltu noin iso neliömäärä, ja eikö Keljonkeskuksen kehittyminen monipuolisena kauppapalvelualueena 50 tuhannen neliömetrin yhteenlaskettuine enimmäiskerrosaloineen heikennä Eteläportin toimintaedellytyksiä.

Vihreä valtuustoryhmä pitää valitettavana sitä, että sana “biosfääri” on poistettu maakuntakaavan selostusosasta. Päijänne eurooppalaisena suurjärvenä ansaitsee biosfäärialueen statuksen. Biosfäärihanke jo sinänsä kannustaa vapaaehtoisuuden keinoin kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan. Uusia innovaatioita tarvitaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edellytysten ja elinkeinoelämän kehittämisessä, ja siksi vihreä valtuustoryhmä pitää biosfäärihankkeen edistämistä niin tärkeänä asiana, että tulemme jättämään siitä valtuustoaloitteen.

Vihreä valtuustoryhmä on erittäin iloinen Etelä-Konneveden kansallispuistohankkeesta. Annamme sille kaiken tukemme ja vetoamme myös muihin valtuustoryhmiin tämän hankkeen toteuttamiseksi.

Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on Google+0

About the Author: Toiminnanjohtaja

Keski-Suomen Vihreiden toiminnanjohtaja Veikko Ahola