Luonnonvaroja ei ole loputtomasti energian tuhlaukseen. Nousukaudella (2006-2007) Suomen sähkönkulutus tasaantui noin 90 terawattituntiin (TWh). Vuonna 2008 kulutus alkoi pudota vielä nousukauden jatkuessa. Sähkönkulutus päätyi lopulta 87 TWh:iin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ilmasto- ja energiastrategian mukainen sähkön kulutustavoite vuodelle 2020 on 98 TWh vuodessa. Kulutuksen kasvunarvio on ylimitoitettu. Sähkönkulutus laskee mm. metsäteollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Vähennys sähkön kulutuksessa on jo kaikkiaan 4-5 TWh. Sähkönkulutuksen kasvun voi kyseenalaistaa, ennuste edellyttää talouden ja sähkönkulutuksen rakettimaista kasvua aikavälillä 2010-2020.

Fennovoiman teettämässä selvityksessä metsäteollisuuden sähkönkulutuksen oletetaan laskevan 20 prosenttia huippuvuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä. Suomi on Olkiluoto 3: n valmistumisen jälkeen omavarainen sähköntuotannon suhteen, eikä metsäteollisuuden energiatarpeella voi enää perustella ydinvoiman lisärakentamista. Nykyinen energiantuonti on 12,6 TWh vuodessa. Tällä hetkellä ydinvoimalla katetaan n. 25 prosenttia kaikesta Suomen sähkönkulutuksesta. Kun ja jos Olkiluoto 3 jonakin päivänä käynnistyy, se lisää ydinsähkön määrän vuoteen 2020 mennessä noin 34,9 TWh:iin. Ydinvoimaan liittyy paljon ongelmia, minkä osoittaa jo Olkiluoto 3:n rakentamisvaikeudet. Mikä pahinta ydinjäteongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu turvalliseksi missään päin maailmaa, eikä kukaan halua säteilevää jätettä takapihalleen.

Uusiutuvien käytössä ja energian säästössä on oltava TEM:n ilmasto- ja energiastrategiaa kunnianhimoisempia. TEM:n asettama energiatehokkuustoimikunta on ehdottanut 6,4 TWh sähkön säästöä, mikä on enemmän kuin ilmasto- ja energiastrategiassa. Toisaalta tuulivoima-alan oman arvion mukaan tuulisähkön tuotanto voidaan nostaa strategian 6-10 terawattituntiin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Puuenergialla voidaan tehdä paljon. Professori Lauri Hetemäki (Metsäntutkimuslaitos) on laskenut, että metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia puunkäyttö vähenee vuoteen 2020 mennessä vuositasolla 13 miljoonaa kuutiota. Tämä mahdollistaa puun tuntuvan lisäkäytön energiatuotannossa. Tarkkoja energiatuotannon lukuja on vaikea arvioida, koska puuenergiaa käytetään paljon myös pienissä ja hajautetuissa tuotantoyksiköissä. Metsien käytössä on kuitenkin otettava huomioon metsäluontomme monimuotoisuuden säilyminen ja metsien virkistysarvot mm. marjastusmahdollisuudet on turvattava myös tuleville sukupolville.

Lisäpuhtia energiaomavaraisuuteen tuovat tuulivoiman rakentaminen ja etenkin energiatehokkuuden lisääminen. Maailmalla puhutaan jo älysähköverkoista, jotka yhdistävät pienet tuuli-, aurinko-, maalämpö-, biokaasuvoimalat virtuaalivoimalaksi, joka tuottaa sähköä kuten yksi iso voimala, mutta tehokkaammin ja joustavammin.

Jopa aurinkoenergialla on Suomessa potentiaalia energiahuollossa. Aurinkoteknisenyhdistyksen verkkosivuilta löytyneen tiedon mukaan aurinkolämpöpotentiaali meillä on 4-7 TWh ja aurinkosähkön 2-10 TWh vuodessa. Tätä ympäristöystävällisintä energiavaraa ei pidä jättää käyttämättä!

Tulevaisuuden kannalta on valittava turvallisia energiaratkaisuja ja hajautettu energian tuotanto. Tätä tukemaan tarvitaan syöttötariffit nopeuttamaan uusiutuviin siirtymistä. Energiatehokkuutta on lisättävä roimasti.

ARI JÄNTTI biologi Keski-Suomen vihreät ry, pj.