Keski-Suomen kestävä kehitys perustuu osaamiseen

Share on Facebook12Tweet about this on TwitterShare on Google+0

Hyväksyttävänämme oleva Keski-Suomen maakuntaohjelma suuntaa tulevaisuuteen viidellä toisiinsa linkittyvällä kärjellä. Vahva bio- ja digitalous vaativat menestyäkseen rautaista osaamista. Osaajia maakuntaan syntyy vain hyvinvoinnin kautta. Hyvinvointi linkittyy matkailuelinkeinoon, jonka onnistumisen edellytykset riippuvat esimerkiksi siitä, miten biotalouden ja matkailun tarpeet saadaan sovitettua yhteen.

Kun maakuntaohjelma oli kommenttikierroksella, vihreä maakuntavaltuustoryhmä esitti siitä ja ympäristöselostuksesta vetoomuksen: koko ohjelman on pohjattava kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kuntaliiton strategian mukaan ”kestävän tulevaisuudella tarkoitamme sitä, että on sovitettava yhteen  sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Se tarkoittaa myös sukupolvet ylittävää oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja asukkaiden yhdenvertaisuutta.”

Iloksemme olemme huomanneet, että nyt käsittelyssä olevassa ohjelmassa kestävän kehityksen näkökulmat on huomioitu huomattavasti alkuperäistä tekstiä paremmin. Tämä onkin ainoa oikea tapa viedä maakuntaa ja Suomea eteenpäin.

Keski-Suomen tunnelmat olivat synkät edellisen maakuntavaltuuston aloittaessa kautensa. Monet globaalit ja paikalliset tekijät olivat koetelleet pahasti maakuntamme työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Nyt elämme selvästi valoisampia aikoja. Maailmantalouden piristyminen on parantanut työllisyystilannetta ja talouden tunnuslukuja myös Keski-Suomessa.

Maakuntamme elinkeinorakenne on monipuolistunut. Vahvat alamme ovat edelleen puu- ja paperiteollisuus, metalliteollisuus ja alkutuotanto. Matkailun osuus kasvaa jatkuvasti. Olemme myös korkean koulutuksen aluetta, ja erityisesti hyvinvointi- ja terveysosaaminen on meillä huippuluokkaa. Myös ympäristötieteissä olemme korkealla tasolla.

Keski-Suomi nojaa vahvasti biotalouteen ja metsien hyödyntämiseen. Tämä tarjoaa meille paljon mahdollisuuksia; erilaisten biotuotteiden kirjo ja käyttömahdollisuudet ovat jo nyt suuret, ja lisää voidaan kehittää määrätietoisen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Valitettava ja mielellään unohdettu tosiasia kuitenkin on, että metsäteollisuutemme nojaa yhä paljolti  alemman jalostusarvon tuotteisiin, kuten sellun tuotantoon. Matalan jalostusasteen teollisuus nielee valtavasti raaka-ainetta, jota Suomen metsät eivät pysty seuraamuksitta loputtomasti tuottamaan.

Ilmastonmuutos on jo täällä. Tulevaisuudessa se vaikuttaa elämäämme yhä konkreettisemmin. Kuvaavaa on, että enää ei puhuta ilmastonmuutoksen estämisestä tai torjunnasta, vaan sen hillitsemisestä ja siihen varautumisesta. Oikeiden toimien paras aika meni jo, mutta toiseksi paras aika on juuri nyt. Tekosyiden aika on ohi. On myös turhaa piiloutua isojen saastuttajamaiden kuten Kiinan ja USA:n selän taakse. Jos monien mittareiden mukaan maailman paras maa Suomi ei näytä esimerkkiä tässä, kenen voimme odottaa toimivan vastuullisesti ja kantavan huolta ilmastosta?

Metsien hakkuiden ilmastovaikutuksista on kiistelty tänä syksynä paljon. Taloudellisten syiden takia meillä ei ole suostuttu näkemään, mikä merkitys Suomen metsäluonnolla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Pari viikkoa sitten julkistettu Itä-Suomen yliopiston tutkimus kertoo, että puheet Suomen metsistä muiden kasvihuonekaasupäästöjen kompensoijina saattavat perustua huomattavan virheellisiin arvioihin. Metsien avohakkuu ja maan muokkaaminen pienentävät hiilivarastoja: kangas- ja turvemaiden hiilivarasto pienenee tutkimuksen mukaan saman verran kuin metsien vuosittainen kasvu sitoo hiiltä. Jäämme odottamaan tarkempia tietoja ja lisätutkimuksia. Eturivin tutkijat ovat jo aiemmin vedonneet hakkuumäärien kohtuullistamiseksi paitsi hiilinielujen kasvattamisen myös luonnon monimuotoisuuden  vuoksi.

Mikä neuvoksi? Vihreän maakuntavaltuustoryhmän mielestä sekä yritysten että julkisen sektorin on suunnattava tutkimus- ja tuotekehitystoimintansa kiertotalouteen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja innovaatioihin, joissa raaka-ainetta jalostetaan yhä pidemmälle. Me emme voi kilpailla maailmalla volyymilla ja massatuotannolla. Meidän valttimme on aina ollut ja tulee olemaan korkea osaaminen ja kehityksen kärjessä kulkeminen. Sitä meidän tulee olla ennen muuta biotalouden alalla.

Metsänhoidossa tulee siirtyä yhä enemmän jatkuvaan kasvatukseen, joka on todettu paitsi ympäristöä ja ilmastoa säästäväksi myös taloudellisesti kannattavaksi. Metsänhoidossa ja muussa alkutuotannossa tarvitaan rakenteellista uudistumista, johon muutamat rohkeat yrittäjät ovat jo ryhtyneet. Tässä heillä on tukenaan monitieteinen tutkimus, jonka tuloksiin nojautuen on hyvä lähteä  kehittämään kestävää ja kannattavaa maa- ja metsätaloutta ja teollisuutta. Samalla voimme huomioida esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin, jolloin Keski-Suomessa voidaan tuottaa eettisesti kestävää, terveellistä ja ekologista lähiruokaa.

Strategiaa tehdessä on tietenkin osattava katsoa tulevaisuuteen. Hyvinvointiin panostaminen on kasvava trendi, ja se linkittyy kiinteästi matkailuun ja luontoon. Suomalaiset elävät metsästä paitsi taloudellisesti myös henkisesti. Keski-Suomen matkailun ja asumisen valtti on puhdas, kaunis luontomme järvineen, metsineen, mäkisine maisemineen ja upeine kansallispuistoineen.

Meidän on sekä itsemme että tulevien sukupolvien takia pidettävä huolta luonnon monimuotoisuudesta, vesistöjen ja maaperän puhtaudesta ja raaka-aineiden säästeliäästä käytöstä. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on ratkaisuja energian ja raaka-aineiden puhtaaseen ja tehokkaaseen tuotantoon ja kiertoon. Nämä ovat kasvualoja, jotka luovat työtä ja tulevaisuuden uskoa. Hyvää suuntaa näyttää Jyväskylä, joka valittiin juuri kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.

Automaatio, digitalisaatio ja robotiikka lisääntyvät kaikilla perinteisillä aloilla, ja uusia sovelluksia tulee koko ajan teollisuuden lisäksi esimerkiksi palveluihin ja liikenteeseen. Maakuntamme koulutuksen, tieteen tekemisen ja yritysten on pysyttävä tässä kehityksessä mukana, mieluummin sen kärjessä.

Keski-Suomen ja koko Suomen suuri haaste on väestön ikääntyminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi meillä on erinomainen terveys- ja hyvinvointialan osaamiskeskittymä, jonka kehittämistä tulee tukea myös valtakunnan taholta. Erityisesti terveyden edistämisen, liikunnan ja kuntoutuksen osalta olemme kiistatta vähintään Pohjoismaiden huippua. Terveydenhuollossa tulee keskittyä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen kuntoutukseen, jotta koko väestön hoito, hyvinvointipalvelut ja elämänlaatu pystytään turvaamaan myös ikääntyvässä Suomessa.

Kiitämme maakuntaohjelman laajaa ympäristöselostusta, joka tarkistettuna nostaa selkeästi esille fyysisen ja sosiaalisen ympäristön uhat ja mahdollisuudet sekä tarvittavat toimet. Suurin uhka kehitykselle ja sisäiselle turvallisuudelle niin koko Suomessa kuin Keski-Suomessa on sosiaalinen eriarvoistuminen. Ympäristöselostuksen viimeisillä riveillä todetaan: ”Alueellinen eriytyminen luo haasteita väestön hyvinvoinnin tasa-arvoiselle jakautumiselle. Maakunnan eheyden vahvistaminen ja mm. nuorten syrjäytymisen/syrjäyttämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy sekä monimuotoiset koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä kehittämisen painopisteitä.”

Näihin sanoihin tiivistyy oleellinen. Keski-Suomen on oltava vahva osaamisen ja ihmisten, ympäristön ja luonnon hyvinvoinnin maakunta.

[maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtajan Hannele Vestolan pitämä ryhmäpuheenvuoro maakuntavaltuustossa 1.12.2017]

Share on Facebook12Tweet about this on TwitterShare on Google+0

About the Author: Toiminnanjohtaja

Keski-Suomen Vihreiden toiminnanjohtaja Veikko Ahola