Sunnuntaina 18.3. Vihreiden vaalivalvojaiset vaalipäivänä kampusalueella Opinkiven saunalla (Ilokivi) klo 18 alkaen. Tarjoiluja ja saunomismahdollisuus.
Arkisto kuukaudelle joulukuu, 2006
TIEDOTE
12.12.2006
Jyväskylän vihreät nuoret valitsivat uuden hallituksen
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden (ViNO) Jyväskylän paikallisyhdistys Grönioni valitsi syyskokouksessa hallituksen vuodelle 2007. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 23 -vuotias ekologian opiskelija Sini Eräjää, ja varapuheenjohtajaksi 24 -vuotias yhteiskuntapolitiikan opiskelija Antti-Jukka Huovila. Hallituksen jäseniksi valittiin Mika Nurmikolu, Kaisa Nissi, Heidi Kilpeläinen, Teppo Torppa, Tiina Pitkänen, Miska Partanen, Vesa Rantama ja Kyösti Vilkuna. Jatka artikkelin ‘Jyväskylän vihreät nuoret valitsivat uuden hallituksen’ lukemista
TIEDOTE
27.11.2006
Vihreä väri voimistui Laukaassa
Laukaa sai uutta väriä politiikan kentälle, kun Laukaan Vihreiden perustamiskirja allekirjoitettiin 26.11.2006.
- Hyvällä ja pätevällä porukalla on mukavaa aloittaa uuden yhdistyksen toiminta. Yhteydenottojen perusteella Vihreillekin on paikkansa Laukaassa. Välitön tunnelma tulee varmasti näkymään tulevaisuudessa, sanoo Laukaan Vihreiden tuore puheenjohtaja Terhi Ek. Jatka artikkelin ‘Vihreä väri voimistui Laukaassa’ lukemista
Vihreän Kioskin ikkunassa Kirkkopuistossa on joulukalenteri. Kunkin luukun kohdalla on keskisuomalaisten vihreiden kansanedustajaehdokkaiden jouluisia ajatuksia. Ohikulijat voivat löytää kalenterista mm. aineettomia joululahjavinkkejä.
21.8.2006
Autojen yhteiskäytöllä (car sharing) tarkoitetaan järjestelmiä, joissa
osallistujat voivat käyttää autoja omistamatta niitä. Autosta maksetaan
käytön mukaan.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy
edistämään autojen yhteiskäyttöä. Yksi yhteisauto korvaa Suomen
luonnonsuojeluliiton arvion mukaan 5–12 yksityisautoa, ja osallistujien
ajokilometrit vähenevät kolmanneksella. Samalla vähenevät ympäristöä ja
terveyttä vahingoittavat päästöt, ruuhkat sekä parkkipaikkojen tarve.
Yhteiskäyttöjärjestelmiin kuuluu yli 70 000 ihmistä kymmenessä eri
Euroopan maassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa.
Yhteiskäyttöyrityksiä on maailmalla noin 200 yli 600
kaupungissa.Yhteiskäytön kärkimaassa Sveitsissä autoja voi ottaa
käyttöön jo tuhannesta pisteestä.
Suomen toistaiseksi ainoa yhteiskäyttöorganisaatio on vuonna 1999
perustettu City Car Club. Yhtiön autoja voi varata internetistä tai
soittamalla varauskeskukseen, ja niitä voi ottaa käyttöön jo yli
sadasta pisteestä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Yritys toimii
myös Tukholmassa ja Göteborgissa. On arvioitu, että yhteiskäyttö voisi
laajeta Suomessa jopa 50 paikkakunnalle.
Palvelun tuottaminen sopii luontevasti yksityiselle yritykselle, mutta
valtio ja kunnat voivat edistää yhteiskäyttöä monin tavoin. Kaupunki
voi etsiä yhteiskäytön toteuttajaksi ulkopuolisen tahon tai lähteä
uuteen yritykseen osakkaaksi.
Valtio ja kunnat voivat tukea autojen yhteiskäytön aloittamista
siirtymällä itse palveluiden käyttäjiksi. Esitämme, että Jyväskylän
kaupunki tutkii, kuinka moni kaupungin ja sen liikelaitosten ja
yhtiöiden käytössä olevista ajoneuvoista voidaan siirtää yhteiskäyttöön
ja voidaanko yhteiskäytöllä saada kaupungille lisätuloja tai säästöjä.
Samassa yhteydessä voidaan selvittää yritysten, naapurikuntien ja
valtion laitosten kiinnostus sekä yhteiskäytölle sopivat parkkipaikat
ja niihin liittyvät alennukset sekä yhteiskäytön muut mahdollisuudet.
Yhteiskäyttöautoa voi käyttää sopivaksi katsomansa ajan aina tunnin
asioinnista usean viikon lomamatkaan. Autoja voi varata ja ottaa
käyttöön mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Käyttäjä maksaa
kuukausimaksun lisäksi varatusta ajasta ja ajetuista kilometreistä.
Runsaasta ja sesonkien ulkopuolisesta käytöstä saa alennuksia.
Keskivertoautoilijalle melkein 70 prosenttia auton kustannuksista on
kiinteitä eli käytöstä riippumattomia. Kansainvälisten laskelmien
mukaan yhteiskäyttö tulee kuluttajalle omaa autoa edullisemmaksi, jos
ajokilometrejä kertyy vuodessa alle 12 000. Yhteiskäyttö-organisaatio
huolehtii mm. autojen hankinnasta, rahoituskuluista, vakuutuksesta ja
huollosta. Yhteisautoa käytetään tehokkaammin – yksityisautot seisovat
tyhjän panttina jopa 23 h/vrk, yhteiskäyttöautot vain noin 8 h – joten
kiinteät kustannukset jakaantuvat usealle henkilölle.
Kuluttaja hyötyy yhteiskäytön edullisuuden ja vaivattomuuden lisäksi
siitä, että voi valita tilanteeseen sopivan kulkuneuvon pienestä
kaupunkiautosta muuttoautoon. Autojen käyttöönotto ja palautus on
yksinkertaista City Car Clubissa. Auto avataan ja suljetaan asiakkaan
omalla matkapuhelimella.
Lisätietoja: Jouni Vauhkonen
050 – 363 8773
http://www.sll.fi/toiminta/kestava/ekotehokkuus/et_kulutus/et_yhteisauto
Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi maakunnan
energiaomavaraisuuden, jonka ytimessä ovat uusituvat energiamuodot.
Uusiutuvan energian ala elää voimakasta tuotekehittelyn kautta.
Uusiutuvan energian suurten yksiköiden pilottihankkeille on
löydettävissä rahoitusta, mutta alan pienet keksijät ja toimijat ovat
valitelleet pienten pilottihankkeiden tukirahan puutetta. Me
allekirjoittaneet esitämme, että Keski-Suomen liitto selvittää
millaisiin tukiin pienten ja keskisuurten uusiutuvan energian
pilottihankkeiden rahoituksessa on tarvetta ja millaisia tukia liiton
kautta, aloitteesta tai tukemana voidaan tuottaa.
Jyväskylässä 31.8.2006
Me suomalaiset juomme päivittäin reilut 20 miljoonaa kupillista. Tämä toimintomme vaikuttaa noin miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa.
Kahvi on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin tuote heti öljyn jälkeen. Kahvin hinnan romahdus on eliminoinut kahvintuotannosta satojatuhansia
työpaikkoja ja täten aiheuttanut yhä kasaantuvia sosiaalisia ongelmia. Perinteisessä kahvinviljelyssä käytetään myös lapsi- ja orjatyövoimaa.
Kansainvälisen Reilun kaupan merkkijärjestelmän tavoitteena on puuttua maailmankaupan rakenteellisiin ongelmiin kansainvälisen kaupallisen
yhteistyön avulla. Järjestelmän puitteissa kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla ostopäätöksillään positiivisesti kehitysmaissa asuvien
ihmisten elämään. Reilu kauppa tarkoittaa muun muassa sitä, että kahvin viljelijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen,
lapsityövoiman käyttö on kielletty ja työntekijöillä on järjestäytymisoikeus. Myös tiukat ympäristökriteerit kuuluvat Reiluun kauppaan:
esimerkiksi kaikkien rikkaruohomyrkkyjen käyttäminen on kielletty. Reilun kaupan järjestelmään kuuluu tällä hetkellä noin miljoona
viljelijää 53 eri maassa. Suomessa myydään jo kuuttatoista eri Reilun kaupan kriteerit täyttävää tuotetta,
mm. erilaisia hedelmiä, mysliä ja viinejä.
Reilun kaupan kahvia saa Suomesta myös suurkeittiöiden tarpeisiin. Reilu kahvi maksaa tukkuhinnoilla 2- 5,5 senttiä enemmän kuppia
kohti kuin nyt esimerkiksi valtuuston istuntojen yhteydessä tai lautakuntien yhteydessä juomamme kahvi.
Suomalaisten suhtautumista Reiluun kauppaan on myös tutkittu. Esimerkiksi 2005 valmistuneen tutkimuksen suhtautumisestamme
eettiseen kaupankäyntiin ja reiluun kauppaan (Majaniemi, Wessman 2005) tulokset kertovat muun muassa, että 83 % suomalaisista tuntee
Reilun kaupan merkin tai järjestelmän ja lähes 50 % ilmoitti, että voisi ehkä vaihtaa kahvinsa Reilun kaupan kahviin.
Viime vuonna Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan kunnaksi julistautunut Utajärven kunta haastoi Suomen kunnat käyttämään Reilun
kaupan tuotteita yhden viikon ajan syksyllä 2005. Jyväskylän kaupunki ei vielä tuolloin ottanut tätä kannustavaa haastetta vastaan.
Julkisista tahoista reilua kahvia tarjoillaan jo mm. Euroopan parlamentissa, komissiossa, Belgian, Ranskan, Norjan ja Ruotsin
parlamenteissa, Suomessa mm. presidentin kansliassa ja eduskunnassa. Reilun kaupan edistämisyhdistykseen kuuluu useita
kansalaisjärjestöjä sekä mm. SAK, PAM ja KTV. Jyväskylässä reilua kahvia mainostavat juovansa Jyväskylän helluntaiseurakunnan
nuoret ja Kirjapaino Kari Ky.
Kilpailuttaessaan julkisia hankintojaan kunta voi ottaa, taloudellisten tekijöiden lisäksi, huomioon myös ympäristöarvoja ja
sosiaalisia tekijöitä. Tarjouskilpailussa voi huomioida mm. sen, kuinka jonkun palvelun tai hyödykkeen tuottaja on huomioinut
kansainvälisiä työsopimuksia, tai sen, onko hankittava tuote tai hyödyke ympäristöystävällinen (luomutuotteet), tai terveellisempi
kuin joku muu. Kahvi- tai teekupillisen lisähinta tulee säästettyä esimerkiksi sillä, että vähennetään sokeripohjaisten
virvoitusjuomien tarjontaa lautakunnissa ja valtuustossa. Sekin olisi valtuutetuilta esimerkillistä käyttäytymistä vaikkapa
pelkästään aikuisiän diabeteksen torjumiseksi. Muustakin tarjoilusta, esimerkiksi eksoottisista hedelmistä, voisi hyvin
vielä tinkiä eettisemmän tarjoilun aikaansaamiseksi.
Kun Jyväskylän kaupunki päättää tarjoilla järjestämissään ja organisoimissaan tilaisuuksissa, keskushallinnossaan sekä
vähitellen mahdollisesti muissakin kohteissa (vanhainkodit, terveyskeskus, koulut) reilua kahvia, auttaa kaupunki ratkaisemaan
kahvin tuottajamaiden sosiaalisia ongelmia ja hyötyy tilanteesta myös itse: kaupunki, joka huolehtii maailman oikeudenmukaisuudesta
hyvinkin konkreettisin teoin nähdään entistä parempana paikkana asua. Tämän kaltaisen positiivisen imagon kohennuksen voi aloittaa
myös pienin askelin, esimerkiksi pelkästään valtuuston istunnoista ja aluksi todellakin vain reilua kahvia ja teetä tarjoilemalla.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen mahdollisuuksia tarjoilla reilun
kaupan kahvia ja teetä kaupunkiorganisaation hallinnoimissa tilaisuuksissa, vähintäänkin valtuuston kokouksissa.
Jyväskylässä 10.4.2006
Tuija Elina Lindström
Keski-Suomen tulisi panostaa raideyhteyksiensä käytön tehostamiseen
työmatkaliikenteessä. Työpaikkojen ja asuinalueiden kaikotessa entistä
kauemmaksi toisistaan, tulisi julkisten liikennevälineiden
työmatkakäyttöä helpottaa myös maakunnallisella tasolla, kuntien
välisessä maankäytön suunnittelussa ja
yhteistyössä. Nyt Keski-Suomi on pitkälti unohtanut raiteensa varsinkin
työmatkaliikenteen suhteen.
Yksityisautoilu on yksi suurista ilmastonmuutosta aiheuttavista
ilmiöistä. Kaikkien yhteiskunnallisten päätöksentekotahojen tulisi
tuntea vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumiseksi visioimalla,
suunnittelemalla ja vaatimalla sellaista yhdyskuntarakennetta, joka
vähentää yksityisautoilua. Kansalaisten tulee kuitenkin päästä
liikkumaan tasa-arvoisesti, esimerkiksi mahdollisesti pitkiäkin
työmatkoja, joten kuntien, maakuntien ja valtion tulisi suunnata
tukensa julkisen liikenteen palvelujen kohentamiseen. Yksityisautoilua
lisäävät esimerkiksi kauaksi palveluista suunnitellut pientaloalueet,
joukkoliikenneyhteyksien puute tai vähyys sekä hypermarketit.
Keuruun suunnassa toimii kiskobussiliikennettä uudella kalustolla, mikä
ei tosin paranna yhteyksiä Jyväskylän ja Keuruun välillä, koska
aikataulut ja vuorovälit eivät muutu. Sekä nykyisin että jatkossa
junalla suoritettavat työmatkat välillä Haapamäki-Jyväskylä eivät
juurikaan toteudu.
Jyväskylän pohjoispuolella ollaan hukkaamassa hyvät mahdollisuudet
kiskoliikenteen sujuvaan toteuttamiseen. Siellä olisi tarjolla lähes
täydellinen taajamaketju raideliikennettä varten. Ympäristöystävällisen
raideliikenteen kehittämisen sijaan kaavaillaan moottoritietä
Äänekoskelle saakka, mikä on sekä ilmastonmuutoksen räikeää
aliarvioimista että raiteisiin sidotun varallisuuden tuhlaamista.
Keski-Suomen maakuntakaavan luonnoksessa on varauduttu raidehankkeista
ainakin Äänekosken- ja Haapamäen-ratojen sähköistämiseen. Suunnitelmat
vaativat toteutuakseen RHK:n investointi- ja VR:n
liikennöintipäätöksiä. Näitä suunnitelmia tulee vauhdittaa.
Me allekirjoittaneet maakuntavaltuutetut esitämme, että Keski-Suomen
maakuntahallitus ja -valtuusto pyrkivät aktiivisesti löytämään keinoja
Keski-Suomen raideliikenteen yhteyksien käytön tehostamiseksi,
päämääränä yksityisautoilun ja rekkaliikenteen vähentäminen sekä
ilmastonmuutoksen torjuminen.
Jyväskylässä 7.6.2006
Tuija Elina Lindström
Tuija Elina Lindström, FL
Hankainkuja 2 C 19
40520 Jyväskylä
p. 044-5313 243
